Valtimo, joka on tukossa

Vanhanaikainen, vaarallinen ja merkittävä koko Suomen kansantaloudelle. Sitä kaikkea on valtatie 2.

Teksti Timo Riihentupa, videot Tomi Glad

Matkanteko on hidasta ja nykivää.

Kymmenen auton letka on juuttunut traktorin taakse.

Yksi kerrallaan kulkuneuvot ohittelevat traktoreja, eivätkä ohitukset tapahdu hetkessä: Kapealla tiellä vastaan tulee jatkuvalla syötöllä niin henkilöautoja kuin raskasta liikennettäkin. Oman mausteensa letkaan tuovat jonossa kaasuttelevat ajoneuvoyhdistelmät eli kansankielellä rekat, jotka tarvitsevat ohitukseen hieman enemmän aikaa.

Ammattikuljettaja ja kuljetusyrittäjä Markku Rimpiselle tuo on arkipäivää.

Rimpinen on vuodesta 1986 kuljettanut vaarallisia aineita, ja valtatiellä 2 hän on viettänyt aikaa enemmän kuin millään muulla valtatiellä.

- Valtatie 2 on varmasti aikanaan ollut erinomainen tie, kun se valmistui 1950-luvulla, Rimpinen sanoo.

- Vuosien saatossa kakkostietä on kehitetty sieltä sun täältä, mikä on auttanut joihinkin ongelmakohtiin. Kokonaisuutena valtatie 2 on kuitenkin sellainen tie, jonka kunto ei vastaa sen nykyisiä liikennemääriä.

Markku Rimpinen on ajanut Suomen valtateitä vuosikymmeniä.

Ainoa suora yhteys välillä Pori–Helsinki.

Keskeinen joukko- ja työmatkaliikenteen väylä.

Raskaan liikenteen runkoyhteys.

Osa erikoiskuljetusten runkoreittiä.

Tuota kaikkea on 227 kilometriä pitkä valtatie 2, joka alkaa läheltä Helsinkiä, Vihdin Palojärveltä ja kulkee Forssan kautta Porin Mäntyluotoon. Yhteensä Kakkostie puhkoo viiden eri maakunnan rajat.

Kakkostie on Suomelle merkittävä valtatie: Se on ollut sitä historiassa – ja on sitä nykyisinkin. Suoran rautatieyhteyden puutteen takia väylän merkitys korostuu entisestään.

Valtatien 2 merkitys ei kuitenkaan heijastu tien kuntoon.

- Pääosin tie on jäänyt vanhanaikaiseksi varsinkin raskaalle liikenteelle, mikä heijastuu myös muihin tienkäyttäjiin. Esimerkiksi liittymiä ei ole suunniteltu nykyisen kokoluokan ajoneuvoyhdistelmille. Menneinä vuosikymmeninä ajoneuvoyhdistelmän pituus oli luokkaa 18 metriä, mutta nyt tuo mitta on lähes kaksinkertaistunut, eli ollaan 34,5 metrissä, Rimpinen sanoo.

- Vihdin päässä tilanne on vähän parempi, kun ramppeja ja ohituskaistoja on lisätty. Toki siellä on myös hyvin paljon liikennettä, Rimpinen kertoo ja viittaa noin 15 000 vuorokaudessa kulkevaan ajoneuvoon.

Vihdin Palojärven kohdalla, kakkostien virallisessa aloituspaikassa, ollaan vielä Uudenmaan kuhinassa.

Maisema ei kuitenkaan muistuta urbaania Uuttamaata ja Helsinkiä, vaan ennemminkin idyllistä maalaismaisemaa. Kumpuilevat peltomaisemat ovat kaunis näky, mutta siihen liittyy myös yksi valtatien isoista ongelmista.

Helsinki on lähellä, mutta jo Vihdin kohdalla maisema muistuttaa maaseutua.

Valtatien 2 vanhanaikainen ja mäkinen tieprofiili aiheuttaa näkemäkatveita, mitkä tekevät ohituksista vaikeita ja vaarallisia.

Kaiken aikaa valtatiellä 2 on myös liittymiä pienille sivuteille ja pelloille. Näistä pienistä liittymistä liitytään suoraan valtatielle, sillä kiihdytyskaistoja ei ole: toisinaan eteen koukkaa henkilöautoja, toisinaan peltoaukeamilta eteen puskee traktoreita.

Se tekee liikenteestä nykivää ja lisää päästöjä merkittävästi. Äkkijarrutuksia seuraavat kiihdytykset ja näitä vaaralliset ohitukset.

Tuloksena on onnettomuuksia.

Valtatiellä 2 henkilövahinko-onnettomuuksien riski on 1,6-kertainen ja tiheys yli kaksinkertainen verrattuna valtateiden keskiarvoon. Ely-keskuksen vuoden 2017 Vt 2 Pori–Helsinki -kehittämisselvityksessä todetaan, että merkittävimpiä ongelmia ja puutteita valtatien 2 nykytilassa ovat henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien korkea aste ja absoluuttinen määrä. Kakkostiellä tapahtuu vuosittain keskimäärin 37 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta ja kolme liikennekuolemaa.

- En sano, etteivät traktorit saisi valtatielle 2 tulla, mutta liittymien määrää pitäisi vähentää ja mielellään tarjota heille jonkinlainen toinen reitti. Puhutaan kuitenkin valtatiestä  ja merkittävästä sellaisesta, Rimpinen huomauttaa.

Valtatiellä 2 ohituspaikat ovat harvassa.

Valtatien 2 toimivuudella on merkitystä koko Suomen kansantaloudelle.

Kakkostien varrella sijaitsevien seutukuntien (Helsinki, Lohja, Loimaa, Salo, Forssa, Pori ja Lounais-Pirkanmaa) bruttokansantuotetta vastaava osuus oli vuonna 2018 jopa 41 prosenttia.

Elinkeinoelämän kuljetukset tieverkolla -arvoanalyysissä tieverkon käyttöä ja kuljetusten intensiivisyyttä on arvioitu siten, että tien pituus on eliminoitu. Analyysissä todetaan, että arvopohjainen tarkastelu antaa hyvinkin erilaisia sijoittelukuvia kuin volyymipohjainen. Esimerkiksi nelostie on yli 1000 kilometriä pitkä, joten sille kertyy runsaasti kuljetussuoritetta myös tien pituuden ansiosta.

Analyysissa kuljetusintensiivisyyttä on arvioitu mittarilla tonnikilometriä tiekilometriä kohden ja arvointensiivisyyttä mittarilla eurokilometriä tiekilometriä kohden.

Selvityksen mukaan valtatien 2 arvo nousi korkealle. Valtatiellä 2 liikkuu paljon raskasta liikennettä, joiden kuljetukset ovat arvokkaita.

Tie onkin luokiteltu raskaan liikenteen runkoyhteydeksi, minkä tietää jokainen tiellä liikkunut.

Väyläviraston mukaan vilkkaasti liikennöidyn (4100‒7500 ajoneuvoa vuorokaudessa) valtatien liikennemäärästä raskaan liikenteen osuus on peräti 8‒17 prosenttia. Tien varrella on paljon teollisuutta ja valtatien molemmissa päissä on satamat, minkä lisäksi valtatiellä 2 on merkittävä rooli myös Rauman sataman kuljetuksissa.

Uudeltamaalta kohti Satakuntaa ajaessa Forssan seutu on ensimmäinen isompi teollisuuskeskittymä.

Esimerkiksi Suomen johtavan betonielementtivalmistajan Consolis Parman suurin tuotantolaitos toimii Forssassa. Yhtiölle valtatie 2 on pääväylä sekä raaka-aineiden että valmiiden tuotteiden kuljetukseen.

- Toimituksista ylivoimaisesti suurin osa menee pääkaupunkiseudulle, missä rakentaminen on vilkasta ja yhä kasvavaa. Kaikki kuljetukset mukaan lukien valtatietä käyttää toimituksiimme noin 30 rekkaa päivittäin, sanoo Consolis Parman markkinointipäällikkö Petri Kähkönen.

Consolis Parma on Suomen johtava betonielementtien valmistaja.

Consolis Parmassa on huomattu se, minkä ammattikuljettajatkin ovat huomanneet: valtatie 2 ei ole nykyaikainen valtatie, vaikka kehitystä on tapahtunut remonttien, riista-aitojen ja ohituskaistojen ansiosta.

- Tien pinnoitus on huono, sillä siinä on paljon urapaikkauksia ja kuoppia. Myös vesakkoraivaukset ovat harventuneet ja eläimiä on vaikeampi havaita ajoissa, Kähkönen kertaa esimerkiksi yhtiön käyttämiltä kuljetusfirmoilta saatuja kommentteja.

- Toimiva ja hyväkuntoinen valtatie 2 on edellytys sille, että yritykset voivat jatkaa toimintaa tien varrella. Huonokuntoinen tie johtaa toimitusvaikeuksiin ja tuotannon logistiikkaa joudutaan arvioimaan uudelleen. Mahdollisesti joudutaan siirtämään tuotantoa toisaalle parempien tieyhteyksien takia, Kähkönen kertaa.

Nykyisillä liikennemäärillä valtatien 2 kantokyky on jo ylitetty, mutta lisää on tulossa.

Väyläviraston ennusteen mukaan raskaan liikenteen määrä kasvaa valtatiellä 2 entisestään vuoteen 2030 mennessä. Useimmissa valtatien 2 varteen sijoittuvissa kunnissa on suunnitteilla valtatiehen tukeutuvaa uutta tai muuttuvaa maankäyttöä, mikä vaatisi kehittämistarpeita valtatiehen liittyville yhteyksille ja turvallisille liittymäjärjestelyille.

Esimerkiksi Pirkanmaan Punkalaitumelle on kehittymässä uutta liiketoimintaa, kun BioAurora Oy investoi valtatien 2 varteen. Jätteenkäsittelyn ja uusiutuvan energian cleantech-yritys rakennuttaa tienvarteen biokaasulaitosta.

Investoinnin arvo on useita miljoonia euroja.

- Sijainnilla oli tietysti iso merkitys investointipäätökseen, sillä se oli liiketoimintaamme ajatellen erinomainen, sanoo yhtiön hallituksen jäsen Eero Tilsala.

Punkalaitumella on tarkoitus tuottaa teollisuudelle ja liikenteelle biokaasua sika- ja nautatiloilta, teurastamoilta sekä elintarviketeollisuudesta saatavista raaka-aineista. Naapurissa sijaitsee yksi Suomen suurimmista sikaloiden keskittymistä.

Raaka-aineiden kuljetuksiin käytetään luonnollisesti kakkostietä.

- Meidän kokemuksemme valtatiestä 2 ovat positiivisia, mutta operatiivista toimintaa meillä ei vielä ole ollut. Totta kai seuraamme erityisesti meitä koskevaa Kanteenmaantien ja valtatien 2 risteyksen alueen muutosta, mikä maakuntakaavaan on piirretty. Kasvun näkövinkkelistä on selvää, että hyvät logistiset yhteydet ovat iso etu.

Punkalaitumelle on rakentumassa BioAurora Oy:n biokaasulaitos.

Punkalaitumen ja Pirkanmaan jälkeen valtatie siirtyy Satakunnan puolelle.

Raskasta liikennettä on koko matkalla paljon, mutta nyt vastaan ja ohi alkaa tulla yhä enemmän myös henkilöautoja. Pieniä, sivuteille johtavia liittymiä riittää entiseen malliin. Isompienkin liittymien kohdalla kiihdytys- tai erkanemiskaistat ovat harvassa.

Traktoreita huristelee yhä valtatien 2 varrella.

Valtatie 2 puhkoo isoja peltoalueita.

Raskaalle liikenteelle jokainen pysähdys on kirjaimellisesti pysähdys. Siinä samalla pysähtyy muukin liikenne.

- Kestää minuutin, että noin 60 tonnia painava ajoneuvoyhdistelmä kiihtyy siihen 80 kilometrin tuntinopeuteen. Talvella vielä enemmän, Rimpinen sanoo Scaniastaan.

Lähestytään Poria, mikä tarkoittaa asutuksen ja teollisuuden lisääntymistä. Huittisista Poriin ulottuva, noin 80 kilometrin pituinen teollisuusvyöhyke pitää sisällään yhteensä 850 teollisuus- ja suunnittelualan toimijaa.

Suurin keskittymä vyöhykkeen sisällä on Harjavallan suurteollisuuspuisto.

Harjavallan suurteollisuuspuisto on suurin teollinen keskittymä valtatien 2 varrella.

Se on myös Rimpisen tavallisin lähtöpiste, sillä hän ajaa useimmiten väliä Harjavalta–Forssa. Hän kuljettaa rikkioksidia, jonka kuljetuksissa noudatetaan tiukkoja turvallisuusmääräyksiä.

- Pelkästään Harjavallasta lähtee vuorokausittain noin sata vaarallisen aineen kuljetusta kakkostietä pitkin molempiin suuntiin. Onhan valtatie 2 siinäkin mielessä valtavan merkittävä väylä koko Suomelle, ikään kuin koko Suomen talouden valtimo, Rimpinen sanoo.

Suomen talouden valtimo on tukkeutumassa koko matkalta, mutta pahin ahtauma on päätepisteessä Porissa.

Porin keskustan kohdalla kakkostietä käyttää lähes 19 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Valtatien 2 viimeinen osuus, Pori–Mäntyluoto-väli, ruuhkautuu varsinkin kesäisin. Kotimaan matkailun suosio on kasvanut, ja valtatien 2 varrella sijaitseva Yyteri elää uutta kukoistustaan. Kesällä 2020 Yyterin sannoilla kävi kesäkuukausina 195 000 vierailijaa.

Kakkostien viimeinen osuus kulkee Porista Mäntyluotoon.

Samalla tiellä kulkee niin paikallisia, raskasta liikennettä kuin turistejakin.

- Olen huolissani Pori–Mäntyluoto-välistä. Liikennettä on todella paljon – kuten on myös liittymiä, mutta tiestön rasitus vain jatkaa kasvamistaan, sanoo Porin Satama Oy:n toimitusjohtaja Vesa Mäkilä.

Valtatie 2 on kakkostien toisessa päässä Mäntyluodossa ja Tahkoluodossa sijaitseville Porin satamille erittäin tärkeä maantieväylä.

Mäkilän mukaan valtatien merkitys ei ole pienenemässä.

Päinvastoin.

- Tiedossa on jo nyt, että esimerkiksi Tahkoluotoon suunnitteilla olevan vanadiinin jalostuslaitoksen kuljetuksista iso osa kulkee maateitse. Tulevaisuuden erityispiirteenä ovat vielä tuulivoimaprojektien lisääntymiseen liittyvät erikoiskuljetukset. Mäntyluoto on otollinen paikka tuulivoimaprojektiliikenteen solmukohdaksi, mutta esimerkiksi siipien pituus alkaa olla yli sata metriä, mikä tarkoittaa lisää haasteita valtateiden liittymien suunnittelijoille.

Minuutin viivästys kertaantuu aina jossain muualla.

Elinkeinoelämä tarvitse liikenteeltä ennakoivuutta, täsmällisyyttä ja turvallisuutta.

Valtatien 2 kohdalla sitä ei voi nykyisellään luvata.

- Kakkostien kehittäminen olisi todella tärkeää niin meille, Satakunnalle kuin sitä kautta koko Suomellekin. Meillä on mielestäni paljon potentiaalia hyödyntämättä, mutta sen lunastaminen edellyttää sitä, että liikenneyhteydet toimivat, Mäkilä myöntää.

Porin satamat Mäntyluodossa ja Tahkoluodossa avaavat väylän maailmalle.

Hyvä asia on, että valtatien 2 nykytilanne on kaikkien tiedossa.

Puutteet tien palvelutasossa on tunnistettu ja korjaavia toimenpiteitä suunniteltu. Valtatie 2 on eri kohteineen mukana kattavasti ”Valtion väyläverkon investointiohjelma vuosille 2022–2029” -luonnoksessa.

Seuraava vaihe on se, että suunnitelmat ja ehdotukset muuttuvat konkretiaksi.

Kehitettävää valtatiessä 2 riittää – ja joihinkin toimiin olisi ryhdyttävä heti.

Karjapuskuri suojaa eläinvahingoilta. Pienikin eläin voi pysäyttää ison rekan, koska ajoneuvon herkkä laitteisto sijaitsee keulassa.

Ensimmäinen huolenaihe liittyy peuroihin, joita yhteysvälillä riittää. Ely-keskuksen selvityksen mukaan valtatiellä 2 sattuu eläinonnettomuuksia paljon.

Ammattikuljettaja Rimpinen toteaa saman. Puustoa kasvaa tien välittömässä läheisyydessä, eikä tielle pomppiviin peuroihin ole minkäänlaista mahdollisuutta reagoida.

- Puustoa pitäisi raivata pois tien läheisyydestä nykyaikaisten valtateiden malliin, jotta näkökenttä olisi laajempi. Toinen vaihtoehto on rakentaa riista-aitaa, miten on onneksi tehty Karkkila–Forssa-välille.

Toinen ja kenties kaikista akuutein ongelma on talvessa.

Rimpisen mukaan valtatien 2 talvikunnossapidossa on suuria puutteita. Sama todettiin jo Ely-keskuksen selvityksessä vuonna 2017.

Kapea, vanhanaikainen, osin huonokuntoinen ja vilkasliikenteinen tie liitettynä suureen määrään raskasta liikennettä ja vaarallisten aineiden kuljetuksia ei ole hyvä yhdistelmä.

Vielä heikommaksi yhtälö muuttuu, jos soppaan liittää puutteellisen talvikunnossapidon.

Rimpisen yritys työllistää useita ammattikuljettajia, joiden työturvallisuudesta yrittäjällä on valtava huoli.

- On hienoa, jos ja kun tietä saadaan kehitettyä tulevaisuudessa nykyaikaisemmaksi. Suurempien liittymäkorjausten kohdalla puhutaan kuitenkin isoista projekteista, jotka vievät vuosia, Rimpinen huomauttaa.

- Liikenne valtatiellä 2 jatkuu kuitenkin taas huomenna – ja taas tulevana talvena.

Valtatie 2 on liian kauan jäänyt kehittämisessä varjoon muista Suomen pääteistä.

Tien kehittäminen on saatava toteutukseen, jotta valtatie muuttuu tienkäyttäjille turvallisemmaksi. Siinä samassa hyötyy valtatiestä 2 elinvoimaa saavien kuntien ja alueiden elinkeinoelämä, joka voi luottaa sujuvaan ja täsmälliseen liikenteeseen.

Loppupeleissä suurin voittaja olisi koko Suomi.