Maailman onnellisuusraportti listaa vuosittain maailman onnellisimmat maat.
Raportissa kiinnitetään huomiota moniin eri osa-alueisiin, joilla on vaikutusta ihmisten elämänlaatuun ja hyvinvointiin. Näitä ovat esimerkiksi bruttokansantuote, korruptiotaso, kansalaisten luottamus, turvallisuus, puhdas ympäristö ja sosiaaliturva.
Viimeiset vuodet raportti on ollut yksitoikkoista luettavaa.
Suomi on ollut kärkisijalla nyt neljä kertaa peräkkäin.
– Minun olisi hyvin vaikea kuvitella asuvani missään muualla kuin täällä, sanoo Arsalan Shah.
– Olen erittäin tyytyväinen, että saan olla täällä. Minulla on mahdollisuus hyvään elämään, sanoo Inna Sokyrska.
Shah on kotoisin Pakistanista ja Sokyrska Ukrainasta.
Kumpikin on päätynyt Suomeen ja Satakunnan maakuntaan töiden takia.
Niin voit päätyä sinäkin.
Arsalan Shahin työpäivät kuluvat tietokoneiden äärellä.
Inna Sokyrska työskentelee Porissa Agrifutura Tomaatit Oy:n palveluksessa.
Reilut kymmenen vuotta sitten Shah asui vielä Pakistanin pääkaupungissa Islamabadissa. Nyt hän asuu Raumalla, Suomen länsirannikolla.
Islamabadista on pitkä matka satakuntalaiseen rannikkokaupunkiin, mutta matka voi olla hyvin lyhytkin.
– Opiskelin Islamabadissa insinööriksi, minkä jälkeen tein pari vuotta töitä. Kaiken aikaa ajatuksissani oli kuitenkin jatkaa opintoja jossain vaiheessa maisterivaiheeseen, Shah sanoo.
Siinä kohtaa sattuma astui peliin.
Shahin opiskeluaikojen ystävä oli lähtenyt Suomeen opiskelemaan. Hän luki itseään kaukana pohjoisessa diplomi-insinööriksi.
– Juttelin ystäväni kanssa. Hän kehui Suomea. Siihen aikaan opiskelu oli ilmaista kaikille, mikä oli minulle erittäin tärkeää.
– Päätin lopulta hakea maisteriohjelmaan Tampereen teknilliseen yliopistoon. En rehellisesti sanottuna tiennyt Suomesta oikein mitään. Nokia oli tietenkin tuttu merkki.
Myös Sokyrskan kohdalla opinahjo oli avaamassa portteja Suomeen. Hän opiskeli kotikaupunkinsa Umanin yliopistossa maataloustieteitä.
– Ukrainassa yliopistoilla on tapana tarjota opiskelijoille työskentelymahdollisuuksia ulkomailla. Opiskelimme maataloustieteitä, joten meille oli tarjolla työpaikkoja tavallisesti maatiloilla ja kasvihuoneissa, Sokyrska kertoo.
Sokyrska päätti tarttua tilaisuuteen elintarvikealan insinööriksi valmistumisensa jälkeen.
– Olin nuori. Halusin nähdä maailmaa ja kerätä kokemuksia.
– Yliopistossa Suomea kehuttiin: se olisi turvallinen ja luotettavaa maa, jossa asiat järjestyvät. Menin kotiin ja sanoin vanhemmilleni, että voisin lähteä Suomeen. He tukivat minua päätöksessäni.
Alfa Laval suunnittelee ja toimittaa muun muassa pakokaasun lämmöntalteenottojärjestelmiä ja poltinkattiloita laivoihin sekä moottorivoimalaitoksiin.
Muutto uuteen maahan ja kulttuuriin vaatii aina rohkeutta.
Sitä vaaditaan varsinkin silloin, kun edessä on muutto lähes toiselle puolelle maailmaa.
– Suomeen saavuin ensimmäisen kerran reilut kahdeksan vuotta sitten. Olin tuossa kohtaa puhunut Suomesta jo paljon ystäväni kanssa, joten jollain lailla tiesin, mitä kaikkea voi odottaa.
– Ensimmäinen talvi oli kuitenkin koettelemus. Onneksi saapuessani Suomeen oli elokuu, sillä se olisi voinut olla iso järkytys, jos olisin muuttanut tänne keskitalvella, Shah naurahtaa.
Shahin kohdalla sopeutumista avitti opiskelupaikka. Opiskelijoille oli järjestetty paljon aktiviteetteja ja apua sai tarvittaessa arkielämän haasteisiin.
Talvetkin menevät jo omalla painollaan.
– Pakistanissa ei ole talviurheilulajeja, mutta olen ajattelut, että voisin jopa aloittaa luistelu- tai hiihtoharrastuksen. Lukon (paikallinen jääkiekkojoukkue, joka voitti viime vuonna lajin pääsarjan) mestaruusjuhlissakin olin mukana, hän naurahtaa.
– Minulle ei tullut isoa kulttuurishokkia. Tietysti jotkut asiat voivat olla alkuun vaikeita ymmärtää, mutta ajan kanssa niihin tottuu. Esimerkiksi tavoissa kommunikoida voi olla eroja: kyse ei ole suinkaan siitä, että suomalaiset olisivat epäkohteliaita, vaan kulttuurit ovat erilaisia.
Sokyrskan kohdalla muutto Ukraina Suomeen oli ainakin tietyssä mielessä hieman helpompaa. Hän muutti toisesta eurooppalaisvaltiosta toiseen. Pakkanen ja talvikin olivat hänelle jo ennestään tuttuja.
Ihmeteltävää kuitenkin riitti, kun hän noin 6,5 vuotta sitten saapui ensimmäisen kerran Suomeen.
– Ensimmäisiä muistojani Suomesta ovat puhtaus ja hiljaisuus. Kaikkialla oli hyvin hiljaista, ihmisiä oli vähän eikä roskia ollut missään. Ilmakin oli raikasta hengittää ja metsää oli kaikkialla, hän muistelee.
Kumpikaan, Shah tai Sokyrska, eivät alun perin muuttaneet Satakuntaan.
Shah opiskeli yhdessä Suomen isoimmassa kaupungissa Tampereella, Pirkanmaan maakunnassa. Sokryskan työpaikka sijaitsi Pöytyällä, pienessä, noin 8000 asukkaan pikkukunnassa Varsinais-Suomessa.
Työt toivat molemmat kuitenkin Satakuntaan – Shahin Raumalle ja Sokyrskan Poriin.
– Minulle tuli mahdollisuus vaihtaa nykyiseen työhöni noin kolme vuotta sitten. Pori oli kaupunki, jossa on enemmän palveluita ja muita mahdollisuuksia. Työpaikkakin olisi keskustan läheisyydessä, kun taas tavallisesti kasvihuoneet sijaitsevat vähän kauempana asutuksesta, Sokyrska kertoo.
– Valmistumiseni jälkeen katselin työpaikkoja Suomesta. Olin avoin muuttamaan minne tahansa: Alfa Lavalilla oli paikka auki Raumalla ja Satakunnassa. Lopulta sen paikan myös sain, Shah kertoo.
Inna Sokyrskan työtehtävät liittyvät tomaattien hoitoon.
Sokyrska työntää kärryjä kasvihuonekäytävällä, joka on pinottu täyteen NAMS-tomaattien pahvipakkauksia. Hän työskentelee kasvihuonetyöntekijänä NAMS-tomaateistaan tunnetun Agrifutura Tomaatit Oy:n kasvihuoneilla. Sokyrskan työtehtäviin kuuluu tomaattien hoitoon ja poimimiseen liittyvät tehtävät.
Shah puolestaan istuu työhuoneessaan, kolmen eri tietokonenäytön takana, Hän työskentelee Alfa Laval Aalborg Oy:n palveluksessa sähköautomaatiotekniikan diplomi-insinöörinä. Alfa Laval suunnittelee ja toimittaa muun muassa pakokaasun lämmöntalteenottojärjestelmiä ja poltinkattiloita laivoihin sekä moottorivoimalaitoksiin.
Työpaikat ovat hyvin erilaiset, mutta paljon on myös yhtäläisyyksiä.
Kummankin yrityksen henkilöstö koostuu lukuisista eri kansalaisuuksista.
– Liiketoimintamme ja asiakkaamme ovat ulkomailla, joten työkielemme on englanti. Meillä on tässä yrityksessä Raumalla noin 90 ylempää toimihenkilöä töissä, joista seitsemän ei puhu äidinkielenään suomea, kertoo Alfa Laval Aalborg Oy:n henkilöstöpäällikkö Sirkka Berglund-Palmo.
– Meidän henkilöstömme koostuu yhdeksästä eri kansalaisuudesta. Kokemuksemme ulkomaalaistaustaisesta työvoimasta on positiivista: työmotivaatio on korkea ja työn jälki erinomaista, sanoo Agrifutura Tomaatit Oy:n toimitusjohtaja Sami Vekkeli.
Yhtä lailla kehuja tulee myös työntekijöiltä työnantajille. Shah ja Sokyrska kiittelevät työnantajiensa, suomalaisen työelämän ja ylipäänsä yhteiskunnan luotettavuutta: siitä pidetään kiinni, mitä on sovittu.
Agrifutura Tomaatit Oy:lla työskentelee lukuisia eri kansalaisuuksia. Romanialainen Iuliaa Bucioaca on ollut töissä Suomessa yli viisi vuotta.
– Monen työtekijämme kohdalla on käynyt niin, että he ovat aluksi saattaneet saapua Satakuntaan yksin. Myöhemmin mukaan on tullut esimerkiksi muuta perhettä tai ystäviä, jotka olemme myös pystyneet työllistämään, Vekkeli kertoo.
– Vähän aikaa sitten meillä oli yksi tapaus, jossa työntekijä perheineen mietti, asettuvatko he Raumalle vai Berliiniin. He valitsivat Rauman. Kuulen ulkomaalaistaustaisilta työntekijöiltämme usein sitä, miten rauhallinen, turvallinen ja hyvä paikka jälkikasvun kasvattamiseen Rauma on, Berglund-Palmo selventää.
Satakunnassa asuvat maailman onnellisimman maan kenties onnellisimmat asukkaat.
Vuonna 2017 toteutetussa Alma-tutkimuksessa 90 prosenttia satakuntalaisista haastatelluista vastasi olevansa melko usein onnellisia, mikä oli maan korkein lukema. Seuraavana vuonna Satakunta sijoittui kyseisessä mittauksessa kolmanneksi.
– Olen viihtynyt erittäin hyvin Raumalla ja Satakunnassa. Aluksi kaupunki tuntui hieman pieneltä, mutta enää se ei haittaa. Kaupungissa on kuitenkin lähes kaikki tarvittava ja jos ei ole, niin välimatkat esimerkiksi Turkuun tai Poriin ovat lyhyitä.
– Pori on juuri sopivan kokoinen kaupunki minulle. Se ei ole liian iso, mutta ei kuitenkaan mikään pikkupaikka. Porissa on kaikki tarvittava: oli kyse sitten palveluista tai harrastuksista.
Agrifutura Tomaatit Oy tai Alfa Laval Aalborg Oy eivät ole Satakunnan ainoita yrityksiä, jotka kaipaavat tai luottavat muuhunkin kuin suomalaiseen osaamiseen.
Maakunnassa useat elinvoiman tunnusluvut ovat koko maan kärkiluokkaa: investointeja riittää ja työllisyys- sekä työpaikkakehityksessä numerot ovat lupaavia.
Työntekijöitä sen sijaan tarvitaan lisää lukuisille eri aloille, jotta kasvu olisi mahdollista.
Satakunnan kauppakamari ja Rauman kauppakamari selvittivät talvella 2020 satakuntalaisyritysten osaajatarpeita. Kyselyn mukaan osaajapula vaivasi yrityksiä koronapandemiasta huolimatta. Korona vaikutti monien yritysten toimintaan, mutta isossa kuvassa osaavan työvoiman tarve ei ole juurikaan vähentynyt: pulaa ei ole ainoastaan korkeasti koulutetuista osaajista, vaan myös ammattitaitoisista hitsaajista, siivoojista, koneistajista ja monista muista.
– Suomi ja Satakunta tarvitsevat lisää osaavaa työvoimaa. Väestöennusteemme ovat negatiivisia, eikä ongelma ratkea sillä, että maan sisällä siirrytään paikasta toiseen, sanoo Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen.
Katse tuleekin siirtää ulkomaille tai ulkomaalaistaustaisiin työntekijöihin.
Niin Agrifutura Tomaatit Oy:llä ja Alfa Laval Aalborg Oy:llä on tehty.
– Kun meillä on tarve palkata uutta työvoimaa, haemme hyviä tyyppejä, oikeanlaista asennetta ja osaavaa henkilöstöä palvelukseemme. Kansallisuudella ei ole meille mitään merkitystä, sanoo Berglund-Palmo.
– Meillä on jatkuvasti avoin haku päällä, ja koska tahansa meille voi laittaa hakemuksen. Kaikki ovat sen suhteen samalla viivalla, oli kansalaisuus mikä tahansa, kertoo Vekkeli.
Agrifutura Tomaatit Oy:n uutta kasvihuonetta rakennettiin Poriin marraskuussa 2021. Uusi kasvihuone työllistää lisää ullkomaalaista työvoimaa.
Kello lähenee viittä iltapäivällä.
Sekä Shahin että Sokyrskan työpäivät ovat loppumassa.
Ulkona on jo pilkkopimeää – ja myös märkää. Töihin lähtiessä aamulla on ollut pilkkopimeää ja märkää.
Talvinen Satakunta ei ainakaan ilmastonsa puolesta näytä parhaita puoliaan, eikä elämä kaukana pohjoisessa ole muutenkaan aina ruusuilla tanssimista.
Suomi ja Satakunta mahdollistavat kuitenkin onnellisen elämän – Suomi on turvallinen, tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen hyvinvointivaltio. Suomen kieli helpottaa sopeutumista ja työnhakua, mutta englannillakin tulee toimeen.
– Totta kai on asioita, jotka voisivat olla paremmin. Esimerkiksi joukkoliikenneyhteydet voisivat olla kattavammat Satakunnassa, mutta nekin ovat asioita, joihin ajan kanssa tottuu.
- Suosittelisin Suomea ja Satakuntaa kaikille: Jos ajattelen työn ja muun elämän tasapainoa, niin tämä on varmasti yksi maailman parhaimmista paikoista elää. Työ ei ole täällä koko elämä, josta stressataan loputtomasti. On vapaa-aikaa, jolloin voit tehdä muutakin, perheensä Suomeen perustanut Shah sanoo.
Lähes sanasta sanaan samoilla linjoilla on myös Sokyrska.
– Olen tykännyt elämästä Suomessa. Täällä yhteiskunta toimii. Palkkani riittää asunnon vuokraamisen, autolla ajamiseen, kaupasta voi ostaa hyvää ruokaa ja vapaa-ajalla tehdä vaikka mitä. Toivottavasti saan asua Suomessa jatkossakin, hän kertoo.
Tällä hetkellä kumpikaan kaksikosta ei ole vielä Suomen kansalainen, vaan he joutuvat uusimaan oleskelulupansa tietyin väliajoin.
Jatkossa tilanne saattaa olla toisin.
– Olisi hienoa, jos saisin tulevaisuudessa Suomen kansalaisuuden. Se on yksi toiveistani, mutta sitä varten minun pitää vielä oppia parempaa suomea, Sokyrska sanoo.
– Olen miettinyt kansalaisuuden hakemista. Se helpottaisi asioita, eikä minun tarvitsisi myöskään luopua Pakistanin kansalaisuudesta, Shah kertoo.
Suomi ja Satakunta tarvitsevat lisää osaavaa työvoimaa ulkomailta.
Töihin tai opiskelemaan Suomeen ja Satakuntaan?
Lue lisää täältä: https://migri.fi/en/working-in-finland
Lue lisää englanninkielisistä työpaikoista: https://jobsinfinland.fi/?areas=satakunta
Lue lisää opiskelusta Suomessa: https://www.studyinfinland.fi/
