Satakuntalainen lottovoitto

Vuonna 2025 eurooppalaisten akkumarkkinoiden arvo on jo 250 miljardia euroa. Suomi haluaa kiinni tähän pottiin – ja se voi onnistua satakuntalaisen osaamisen ansiosta.

Teksti Timo Riihentupa, videot Tomi Glad

– Tämä voi olla koko Suomelle todellinen lottovoitto. Suomesta löytyy akkuteollisuuden kannalta kaikkia tärkeimpiä mineraaleja, minkä lisäksi tarjolla on uusiutuvaa energiaa ja huippuluokan osaamista. Kyse on isosta ja valtavan potentiaalisesta asiasta, sanoo BASF:n Suomen-maajohtaja Tor Stendahl.

BASF on saksalainen suuryritys ja maailman suurin kemikaalien valmistaja.

Yhtiöllä on noin 120 000 työntekijää ja sen liikevaihto (2019) on noin 60 miljardia. Se on enemmän kuin koko Suomen budjetti, sillä valtion talousarvioesitys vuodelle 2020 on noin 57,7 miljardia euroa.

Loppuvuonna 2018 tuo globaali jättiläinen päätti investoida Suomeen, kun yhtiön ensimmäisen Euroopassa sijaitsevan akkumateriaalien tuotantolaitoksen sijoituspaikaksi varmistui Harjavalta.

BASF:n akkumateriaalien tuotantolaitoksen rakennustyöt ovat käynnistyneet.

Tuotantolaitoksen on määrä aloittaa toimintansa vuonna 2022.

– Kun projekti alkoi, niin katselimme vaihtoehtoja ympäri Eurooppaa. Harjavalta oli kuitenkin vaihtoehdoista kaikin puolin paras.

– Ensimmäinen tekijä oli tietenkin se, että meillä on yhteistyötä Nornickel Harjavallan kanssa ja saamme naapurista raaka-ainetta eli nikkeliä ja kobolttia. Mutta myös monet muut asiat vaikuttivat: Saatavilla oleva uusiutuva energia, Harjavallan kaupungin avulias suhtautuminen koko projektiin ja ylipäänsä alueen vankka osaaminen sekä Harjavallan Suurteollisuuspuiston teollinen infra. EU:n komission IPCEI-hankkeen kautta meidän projektimme saa tukea myös Business Finlandilta, Stendahl luettelee.

Erittäin hyvä esimerkki Suomen mahdollisuudesta on Harjavaltaan syntynyt Suomen ensimmäinen akkuklusteri: Nornickel Harjavallan tehdas tuottaa nikkeliä ja kobolttia, jotka toimitetaan BASF:n tuotantolaitokseen, jossa valmistetaan katodiaktiivisten materiaalien esiasteita eli prekursoreita. Naapurissa on rakentumassa myös Fortumin litiumioniakkujen kierrätyslaitos.

– EU:n komission agendana on, että Eurooppaan rakennetaan kestävää ja kilpailukykyistä akkuteollisuuden sekä akkujen kierrätyksen arvoketjua. Nyt tällainen ainutlaatuinen osaamisen keskittymä on syntymässä Harjavaltaan.

Tor Stendahl, BASF:n Suomen-maajohtaja.

Mutta miten Harjavallasta, pienestä satakuntalaiskaupungista, on tullut Suomen ja yksi koko Euroopan akkuteollisuuden keskittymä?

Perusta luotiin lähes vuosisata sitten.

Toinen maailmansota oli tulossa, mikä oli huomattu myös Suomessa. Suomen poliittinen johto päätti, että maan taloudellisen puolustusvalmiuden nostaminen vaatisi uuden metallitehtaan perustamista. Se pitäisi kuitenkin sijoittaa mahdollisimman kauas itärajasta, mutta myös hyvien kulkuyhteyksien päähän.

Oikea paikka löytyi kesäkuussa 1938 Porista, minne päätettiin perustaa valtionyhtiö Outokummun metallitehdas. Myöhemmin, kesä–heinäkuussa 1944, sotilaallinen tilanne Kannaksen rintamalla muodostui vaikeaksi. Sotataloudelle tärkeän kuparisulaton siirto Imatralta tuli nyt välttämättömäksi. Uudeksi sijoituspaikaksi tuli Satakunnassa Kokemäenjoen varrella sijaitseva Harjavalta. Harjavalta sijaitsi paitsi Porin metallitehtaan naapurissa, mutta kaupungin läpi kuohuavasta Kokemäenjoesta saataisiin myös energiaa.

Silloin luotiin perusta Suomen johtavalle ja moderneimmalle teollisuusvyöhykkeelle.

– Harjavallan toimijoilla on jo pitkä perinne suurteollisuudesta. Tämä on muokannut sekä alueen yritysten ja asukkaiden käytännönläheistä suhtautumista tähän teollisuudenalaan. Yritykset pyrkivät kehittämään liiketoimintaansa siten, että Harjavallan Suurteollisuuspuiston isot yritykset voivat keskittyä omaan ydinosaamiseensa. Näin syntyy monenlaista alihankintaa, johon uudetkin toimijat voivat tukeutua. Toki me viranhaltijatkin olemme tottuneet toimimaan Harjavallan Suurteollisuuspuiston yritysten kanssa. Paitsi että toimimme viranomaistehtävässä, pyrimme myös ketterästi luomaan mahdollisuuksia eri toimijoille, näkee Harjavallan kaupunginjohtaja Hannu Kuusela.

– Esimerkiksi BASF:n etsiessä Nornickelin läheltä tonttia, ryhdyimme heti hankkimaan maata sopivalta paikalta. Näin tehdas voitiin sijoittaa siten, että hyödykkeiden kuljetukset voidaan tehdä putkia pitkin. Putkikuljetuksista hyötyvät kaikki: lähimmät asukkaat meluttomasta kuljetuksesta, ympäristö ekologisesta kuljetustavasta ja yritykset edullisista kuljetuksista. Myös Fortumin sijoittumista Harjavaltaan on autettu hankkimalla sen käyttöön suurempi tontti kuin ilman kaupungin nopeita toimia olisi ollut mahdollista. Näin yritykselle syntyi myös enemmän kasvun varaa tulevaisuudessa.

Nornickel Harjavalta on nikkelijalostuksen maailmanluokan asiantuntija.

Suurteollisuudella on ollut aina Harjavallassa hyvä olla, kasvaa ja kehittyä.

Niin ovat tehneet lukuisat alueen isoista yrityksistä – ja niin on tehnyt erityisesti Satakunnassa 60 vuoden ajan toiminut Nornickel Harjavalta. Yhtiö on historiansa aikana kasvanut ja kehittynyt maailmanluokan toimijaksi nikkelinjalostuksessa.

Pitkään Nornickelin nikkelituotteet menivät perinteisen teollisuuden tarpeisiin ja esimerkiksi ruostumattoman teräksen valmistukseen, mutta nyt nikkelille ja sen sivutuotteena syntyvälle kobolttisulfaatille on syntynyt kokonaan uutta tarvetta.

Molempia tarvitaan akuissa – ja akkuja tarvitaan lisää paljon.

Yhteiskunta on sähköistynyt ja siirtynyt entistä akkuvetoisemmaksi. Tällä vuosikymmenellä pelkästään sähköautojen kysynnän uskotaan monikymmenkertaistuvan.

Harjavallan Suurteollisuuspuisto on Suomen johtava metalli- ja kemianteollisuuden keskittymä.

– Nornickel-konsernin visio on, että vuoteen 2030 mennessä toimitamme yli kahteen miljoonaan sähköautoon nikkeliä ja kobolttia. Tulevaisuudessa entistä isompi osa tuotteistamme suuntautuu nimenomaan akkumarkkinoille, myöntää Nornickel Harjavallan toimitusjohtaja Joni Hautojärvi.

Suomi voi olla keulapaikalla muuttamassa yhteiskuntaa entistä sähköisemmäksi.

Esimerkiksi sähköautoja halutaan ennen kaikkea ilmastosyistä. Kuitenkin akkualan suurmaassa Kiinassa suuri osa akkujen valmistukseen tarvittavasta sähköenergiasta tuotetaan ympäristöä kuormittavalla hiilivoimalla. Suomessa on jo vuosituhannen alusta alkaen tehty suuria investointeja ympäristöteknologiaan, joka mahdollistaa kestävän ja vastuullisen tuotannon.

Suomi on myös ainoa Euroopan maa, jonka kallioperässä on kaikkia tärkeimpiä akkumineraaleja, nikkeliä, kobolttia, litiumia ja grafiittia. Suomessa on myös pitkä kokemus metallien jalostuksesta, keskeisten akkumetallien kaivostoiminnoista ja korkea teknologiaosaaminen tällä teollisuuden alueella.

– Suomella on selkeää kilpailuetua muihin maihin verrattuna tähän nykyiseen pisteeseen asti. Täällä on jo koko tuotantoketju hallussa ja se on tehty kestävästi, Hautojärvi tietää.

Joni Hautojärvi, Nornickel Harjavallan toimitusjohtaja.

Kilpailuedun ilmentymä on Harjavalta, missä maan kaikki hyvät puolet ovat jo realisoituneet.

Satakuntalaiskaupungissa ymmärretään suurteollisuuden tarpeet ja toiveet. On vastuullista huippuosaamista metallinjalostuksessa, mikä houkutteli myös BASF:n paikalle. Harjavallan tuotantolaitoksessa käytetään myös uusiutuvia energianlähteitä, kuten vesi- ja tuulivoimaa sekä biomassaenergiaa. Tämä eri energiamuotojen käytännöllinen yhdistäminen mahdollistaa erittäin pienen akkumateriaalien hiilijalanjäljen.

–  Olemme investoineet paljon hiilijalanjäljen pienentämiseen. Ennemmin tai myöhemmin myös asiakkaat alkavat arvostaa ja vaatia sitä aiempaa enemmän. Se on meidän ehdoton vahvuutemme, ja siinä olemme hyviä. Esimerkiksi nikkelintuotannossa meillä on maailman pienin hiilijalanjälki.

Harjavallassa on jo tehty se, mitä muualla Suomessa saatetaan vielä suunnitella.

– Täällä on jo olemassa olevaa osaamista sekä kannattavaa, kestävää ja kasvavaa tuotantoa. Tänne kannattaa sen takia myös investoida, Hautojärvi näkee.

Täällä on jo olemassa olevaa osaamista sekä kannattavaa, kestävää ja kasvavaa tuotantoa.

BASF:n Harjavallan-tuotantotehtaalle tuleva uusi tie nimettiin hetki sitten ”Akkukaduksi”.

Kadun nimessä on paljon symboliikkaa, mutta myös uusia mahdollisuuksia.

Kiina, Japani ja Etelä-Korea hallitsevat akkujen ja sähköautojen valmistamista, mutta Satakuntaan on yritysten strategioiden, investointien ja akkuekosysteemin ansiosta syntynyt erittäin otollinen tilanne akkuekosysteemin kasvattamiselle.

Se on myös sitä, mitä Suomi tavoittelee valtiona. Kesällä 2020 työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt kansallisen akkustrategian laatimisen. Suomi haluaa strategialla vahvistaa rooliaan edelläkävijänä kestävässä akkutuotannossa ja akkujen kierrättämisessä. Hallitus on myös ehdottanut, että Suomen akkuteollisuuteen satsataan yhteensä 450 miljoonan euron lisäpanostus.

Ehdotetusta 450 miljoonan euron lisärahoituksesta 300 miljoonan euron valtuus kohdennetaan akkuteollisuuden investointien houkutteluun Suomeen.  Tavoitteena on, että valtion kaivosalan sijoituksia hoitava Suomen Malmijalostus houkuttelisi Suomeen prekursori- ja katodiaktiivimateriaalituotantoa. Kyseessä ovat välituotteet, joita tarvitaan sähköautojen litiumioniakkujen valmistuksessa.

Meri-Porin alue voi tarjota mahdollisuuksia akkuklusterin kehittymiselle.

Harjavallan ja Satakunnan pitäisi olla investointikohteina kärkipäässä, sillä maakunta on pystynyt synnyttämään ensimmäisen akkuekosysteemin ilman merkittäviä tukia. Akkuinvestoinnit kannattaa keskittää Satakuntaan, sillä siellä niistä saa parhaan kansallisen hyödyn.

– Uusien investointien kustannustehokkuuden kannalta Satakunta on alueena Suomen paras akkuliiketoimintaan, sillä täällä on erittäin soveltuva sekä toimiva, jo rakennettu logistinen ja teollinen perusinfrastruktuuri, näkee Porin kaupungin Janne Vartia.

Nykyinen akkuekosysteemi käsittää akkujen arvoketjussa valmistuksen alkupään, joten olisiko looginen jatko akkukennotehtaat eli niin sanotut gigatehtaat, jotka ovat työllisyysvaikutuksiltaan ja investoinneiltaan kaikkein merkittävimpiä?

Esimerkiksi Meri-Porin alueella on valmiita perusinfran käsittäviä isoja alueita, johon uusi akkumateriaali- tai elektroditehdas soveltuisi erinomaisesti. Myös Porin Kupariteollisuuspuistossa toimivat yritykset ovat mukana sähköistyvän yhteiskunnan liiketoiminnassa, ja tuovat omalla toiminnallaan lisäarvoa Satakunnan akkuklusterille.

– Samalla myös nykyisten tehtaiden laajennuksissa ja tuotannon kasvussa on paljon potentiaalia. Sitten on olemassa vielä kierrätyspuoli, minkä kasvunäkymät ovat myös suuret, Vartia muistuttaa.

Kierrätysratkaisujen kehittäminen ei ainoastaan tue hiilijalanjäljen pienentämisstrategiaa ja vastuullisuutta, vaan se on myös välttämätöntä, jotta sähköajoneuvoalalle kriittisten metallien kasvava kysyntä saadaan tyydytettyä.

Harjavallassa toimivat Fortum, BASF ja Nornickel ovat allekirjoittaneet akkujen kierrätystä koskevan aiesopimuksen. Yhtiöiden tavoitteena on käytetyistä akuista saatavien metallien suljettu kierto ja uudelleenkäyttö. Toimet Fortumin kierrätystehtaan rakentamiseksi ovat käynnissä.

– Akut ja siihen liittyvä teollisuus on yksi voimakkaimmista – ellei voimakkaimmin kasvava uusi toimiala. On arvioitu, että vuonna 2030 jopa 90 prosenttia kierrätykseen päätyvistä litiumioniakuista tulisi sähköautoista, kertoo Fortumin akkuliiketoiminnan johtaja Tero Holländer.

Fortumin tehtaan teknologia on koko maailman mittakaavassa uniikkia ja uutta: Litiumioniakkujen kierrättämiseen ei ole aikaisemmin ollut teollisen mittakaavan kierrätysteknologiaa, jolla suurin osa akun materiaaleista olisi saatu kiertoon. Nyt Fortum pystyy lisäämään litiumioniakkujen sisältämien arvokkaiden materiaalien talteenottoastetta 50 prosentista vähintään 80 prosenttiin. BASF:n tarkoituksena on hyödyntää yhteistyöyritysten tuottamia kierrätysmateriaaleja Harjavallan akkumateriaaleja tuottavassa laitoksessaan.

– Käytöstä poistetuista litiumakuista erotetaan mekaanisesti ja kemiallisesti eri raaka-aineet teollisuuden uudelleenkäytettäviksi raaka-aineiksi. Menestyäkseen myös tulevaisuudessa, kaikilla suunnitelluilla prosesseilla tulee olla mahdollisimman matala hiilidioksidijalanjälki.

Fortum, akkuliiketoiminnan johtaja Tero Holländer.

Tulevaisuus vaikuttaakin Satakunnassa valoisalta.

Kaikki akkuekosysteemin keskeiset toimijat puhuvat kasvusta: Niin Fortum, Nornickel kuin myös BASF, jonka tuotantolaitos valmistuu vuonna 2022. BASF:n Harjavallassa tuotetuista prekursoreista jatkojalostetaan Saksan Schwarzheidessa akkumateriaalia noin 400 000 täyssähköisen ajoneuvon tarpeisiin vuodessa.

Se voi kuitenkin olla vain alkua.

– Näemme tässä valtavasti potentiaalia. Meillä on meneillään ensimmäinen vaihe projektia, mutta voimme modulaarisesti laajentaa kapasiteettia Harjavallassa. Ostimme 14 hehtaaria maata juuri sitä varten, että voimme laajentua, huomauttaa BASF:n Suomen-maajohtaja Tor Stendahl.

– Akkujen kierrätyksen kasvunäkymät Harjavallassa ovat erinomaiset. Akkujen kierrätyksestä voisi maailmanlaajuisesti kasvaa noin 20 miljardin euron suuruista liiketoimintaa vuoteen 2030 mennessä, Fortumin akkuliiketoiminnan johtaja Tero Holländer jatkaa.

Mutta mitä Harjavallassa, Satakunnassa ja Suomessa pitää tehdä, että komeista visioista tulee realismia?

Holländer muistuttaa, että laakereille ei voida jäädä lepäämään, sillä kilpailu on kovaa. Euroopan valtiot kilpailevat uusista investoinneista myöntämällä akkuhankkeille erilaisia suoria investointitukia sekä verohelpotuksia.

– Menestyminen ei ole yksilölaji. Harjavallassa ja Satakunnassa toimivat yritykset, kunnat, kaupungit sekä vahvat osaajat – ihmiset – joilla on voimakas tahto kehittää alueen elinkeinoelämää, ovat mahdollistaneet kilpailukykyisen arvoketjun synnyn.

– Suomen tulee olla nykyistäkin vahvemmin mukana tässä globaalissa ja eurooppalaisessa kilpailussa. Kyse ei ole asioista, jotka tapahtuvat viiden tai kymmenen vuoden päästä, vaan päätöksiä uusien tuotantolaitosten sijainneista tehdään nyt. Jouheva yhteistyö sekä ymmärrys yhteisistä tavoitteista yritysten ja viranomaisten välillä ovat avaimet uusien yritysten sijoittumiselle, Holländer painottaa.

Harjavallassa tuo on tähän asti onnistunut paremmin kuin kenties missään muualla Suomessa.

Tällä hetkellä Satakunnan teollisuusvyöhyke tuottaa koko Suomen viennistä noin kaksi miljardia. Koko Satakunnan vienti on puolestaan lähes 7 prosenttia maan osuudesta.

Tulevaisuudessa satakuntalainen lottopotti saattaa vain jatkaa kasvamistaan.

Euroopan komission mukaan Euroopassa on akuille 250 miljardin euron markkinat jo vuonna 2025.

Suomeen ja Satakuntaankin riittää tuosta potista miljardeja. Aalto-ylipiston johtaman BATCircle (Finland-based Circular Ecosystem of Battery Metals) -konsortion tavoitteena on, että Suomeen luodaan ainakin viiden miljardin euron akkumarkkinat.

Harjavallan Suurteollisuuspuisto on koko Suomelle miljardien arvoinen lottovoitto.

graafi-akkuklusteri-fi

Suomen ensimmäinen akku­ekosysteemi

  • BASF valitsi Harjavallan Euroopan ensimmäisen akkumateriaalien tuotantolaitoksensa sijoituspaikaksi.  Uudessa tuotantolaitoksessa aiotaan valmistaa litiumioniakuissa käytettävän katodiaktiivisen materiaalin esiastetta eli prekursoria. Tuotantolaitoksen on määrä käynnistää toimintansa vuonna 2022.
  • Nornickel Harjavallan tehdas tuottaa nikkeliä ja kobolttia, jotka toimitetaan BASF:n tuotantolaitokseen.
  • Alueelle on suunnitteilla myös Fortumin uusi litiumioniakkujen kierrätyslaitos. Fortum, BASF ja Nornickel allekir­joit­tivat akkujen kierrä­tystä koskevan aieso­pi­muksen.